Kyllä Calleja (tai "kajeja", niin kuin se oikeasti lausutaan) tulee ikävä ;(, sillä tulihan niitä talsittua reilun kahden kuukauden ajan ja lähikadut tulivat todellakin tutuiksi, vaikka yritin todella vaihdella reittejä päivittäisillä patikointi/työretkilläni. Nitromäkeä vaan ei pystynyt välttämään millään....
Muutama pieni yksityiskohta loppureissultani tulee kuitenkin vielä mainita ennen kuin pistän pillit pussiin tämän tarinan osalta, ja ovathan jalkani jo turvallisesti Suomen maan kamaralla.
Loppusiivous
Loppusiivousta tehdessäni, oli sen mahdollistamiseksi ensinnäkin pidettävä läpiveto, eli auki sekä ovi käytävälle, että ikkunat tielle. Toiseksi siivous oli silti melko tukalaa 36:n asteen helteessä. Siihen kuluikin noin kuusi siideriä (+pari viinitrippiä) ja saman verran ainakin uintitaukoja ja aikaakin jonkin verran, sanotaanko noin kahdeksan tuntia. Vain.
Siivouksen aikana tapahtui jotain, mitä en voi vieläkään ihan ymmärtää. Palovaroitin alkoi täysillä yht äkkiä ulisemaan!!!?? Sama siis toistui, aivan kuin ihan alkureissusta?? Olikohan tämä siis jonkinlainen kämpän lopputervehdys minulle ja se ensimmäinen ulina olikin tervehdys uudelle asukkaalle?? Oli niin tai näin, niin minun oli pakko kiivetä irrottamaan kyseinen hälytin pois seinästä, jotta pystyin jatkamaan hommia ja rauhoittaa mahdolliset ääntä ihmettelevät naapurit. Ja siivous tuli kuin tulikin tehtyä; pölyt pyyhittyä, imurointi, lattian nihkeä pyyhintä, vessan pesu ja lakanoiden sekä pyyhkeiden pesu & kuivatus.
Hyvä minä.
Tripit
Yrittäjähenkisenä henkilönä tuli siivouksen lomassa mieleen myös eräs maahantuonti-idea. Törmäsin nimittäin aivan mahtavaan tuotteeseen, viinin makuiseen trippiin. Ja ei pelkästään makuiseen, vaan aivan oikeaan helppoon (vaikka poikani Antin mielestä sellaista laatuluokitusta ei viineillä ole), hyvään viiniin! Kuinka kätevää on ottaa muutama "trippi" mukaan hommaan kuin hommaan.....ja mikä loistavinta, hinta-laatusuhdekin oli kohillaan; kolme viinitrippiä maksoi yhteensä 1,25€ . Ei huano.
Nyt vain etsimään yhteistyökumppania!
Lentoliput ja kotimatkalento
Ajattelin nuukana ihmisenä, että ostan paluulipun vasta ihan viimepäivinä, jotta saisin sen mahdollisimman halvalla, tietenkin. No, kuinkas kävikään; ihmettelin minkä virheen oikeen teen, kun ei hakemalleni päivälle löydy ainuttakaan vapaata paikkaa suoraan kotilentoon, ainoaltakaan firmalta???!!! Whaaaat??? (niin kuin Katikin näppärästi viittoisi). Koitin kaikilla välineilläni, kännykkä, tabletti, tietokone, mutta ei, kaikilla sama tulos, ei tilaa...…
Ei siinä auttanut muuta, kuin ruveta skrollaamaan lähipäiviä; kokeilin Arlandan, Riikan ja Lontoon kautta yhdistelmälentoja, ja matkustusaikakin muodostui jopa vuorokauden pituiseksi......Kiitos EI.
Minä siis olin pakotettu (koti-ikävä ei vaikuttanut tähän valintaan) valitsemaan edellisen päivän aikana lähteviä lentoja, ja löysinkin sellaisen, mikä olisi Helsinki-Vantaalla klo 3.30.
Just, tervetuloa uneton yö, vähän niin kuin Juhannuksena Suomen lapissa :).
Ja mikä kannaltani vielä harmillisempaa jos mahdollista, lipun hinta olikin kolminkertaistunut menolippuun verrattuna, eli lensin sinivalkoisin siivin "edullisesti" äkkilähdöllä 376€:n tarjoushintaan.
"Onneksi" samaan hintaan sentään sisältyi tällä kertaa jännitystä sekä vaarallisia tilanteita.
Lennon lähtö ensinäkin viivästyi, sillä yksi matkustajista ei saanut aluksi terveydellisistä syistä lupaa lähteä kyseiselle lentomatkalle. Puolen tunnin viiveen jälkeen lähdimme kuitenkin kotimatkalle, ketään matkustajaa poistamatta.
Jonkun ajan kuluttua muutaman penkkirivin itseäni edempänä olevan matkustajan avuksi vietiin happipulloa ja -naamaria, ilmeisesti kyseenalainen matkustajan kunto olikin alkanut alentua.....
Seuraavaksi kuulutuksella rauhoiteltiin muita matkustajia ja kerrottiin myös mahdollisesta välilaskutarpeesta. Ja hetken kuluttua kyseltiin, löytyisikö matkustajista lääkäriä, ja löytyihän sieltä.
Hoiperteleva nuori naismatkustaja talutettiin peräkammariin verhojen taakse ja sitten alettiinkin olemaan jo Suomen ilmatilassa.
Laskeutuessamme Helsinki-Vantaalle meille kaikille kerrottiin, että välitöntä hengenvaaraa ei sairaalla matkustajalle ole, mutta meitä myös pyydettiin olemaan rauhassa paikoillamme (eikä aloiteta laukkuhässäkkää), kunnes ambulanssi on noutanut hoitoa vaativa matkustajan kyytiin ja saamaan tarvittavaa hoitoa....
Loppu hyvin kaikki hyvin, pysyinpähän hereillä koko lennon.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin
Adios.
